Sessationisti täynnä Pyhää Henkeä

Heti alkajaisiksi haluan tehdä selväksi sen, että tämän kirjoituksen ei ole tarkoitus synnyttää debattia kommenttikentässäni enkä sellaiseen tule osallistumaan. Tämä on itselleni aihe josta mielelläni käyn keskustelua vastapuolen kanssa vaikka julkisesti, mutta kasvotusten. Minä tiedän asiaan liittyvän niin paljon henkilökohtaisia asioita, että todellisia motiiveja on molemmin puolin vaikea nähdä tietokoneen ruudun takaa. En myöskään kirjoita tätä käännyttääkseni karismaattista sessationistiksi, sillä uskon tähän pisteeseen tulemisen olevan karismaattiselle pitkä prosessi, joka on enemmän henkilökohtaisen Raamatun tutkimisen tulosta kuin yhden artikkelin aikaansaannos. Tarkoitukseni ei ole tarjota eksegeettistä puolustusta (kirjasuositukset jne. artikkelin lopussa tätä varten). Tarkoitukseni on saada sinut miettimään uudestaan ja vain kuulemaan oma lyhyt todistukseni karismaattisesta sessationistiksi.

Lapsesta asti kasvoin karismaattisessa ympäristössä. Kävin juhannuskonfferenssissa lähes vuosittain ja osallistuin helluntaiseurakuntien leireille aktiivisesti. Isovanhempani ovat karismaattisia ja samoin myös äitini. Lapsuuden muistot olivat näiltä osin hyvin neutraalit. Yksi mieleenpainuva kokemus löytyy kesäleiriltä ollessani kymmenen/yksitoista vuotias, jolloin meidät lapset pyydettiin isompaan huoneeseen jossa puolestani rukoiltiin kunnes kaaduin selälleni ja minua pyydettiin toistamaan sanoja toisen perään. Tämän tehdessäni minulle kerrottiin, että nyt omistan kielilläpuhumisen lahjan. Ei siinä ollut mitään traumaattista. Ylä-asteen jälkeen muutin Helsinkiin ja elin synnissä pitkään, mutta jossain vaiheessa mietteet Jeesuksesta tulivat minulle paljon tärkeämmäksi kuin ennen. Pian lähdin Saalem-seurakunnan kanssa Eurotourille ja sieltä palatessamme aloin palvelemaan seurakunnassa aktiivisesti. Näinä aikoina palvelin rukouspalvelussa ja muutaman kerran pääsin myös ”saarnaamaan” ja minä koin pastoriksi tulemisen kutsumuksenani. Tuolloin ajattelin myös omistavani kielilläpuhumisen armolahjan ja käytin sitä aktiivisesti. Muistan kokeneeni aina huonoa omatuntoa kun sairas henkilö käveli ohitseni ja en pyytänyt saada rukoilla hänen puolestaan. Pian voitin pelkoni ja pyysin saada rukoilla erään vanhemman naisen sairauden puolesta ja ikävä kyllä hän sylkäisi minua kasvoille. Ei se kuitenkaan lannistanut vaan jatkoin aina hyvän tilaisuuden tullen. Pyrin myös olemaan herkkä kuulemaan Pyhän Hengen ääntä rukoillessani ihmisten puolesta ja usein uskalsinkin sanoa, että ”minusta tuntuu…”. Lempi puhujani olivat Todd White ja Steven Furtick (muistan erään vuoden aikana kuunnelleeni kaikki Elevation Churchin YouTube kanavan saarnat). Lempi musiikkini oli perinteisesti Bethel ja Hillsong. Mutta sitten se toinen puoli.

Kaiken tämän ajan elin maailmassa, rakastin maailmaa, haisin maailmalta, näytin maailmalta, kuulostin maailmalta. En muista lukeneeni Raamattua juuri ollenkaan ja keskustelun aiheet seurakunta ystävieni kanssa eivät juurikaan käsitelleet Jumalaa vaan elokuvia, biisejä, minun omaa elämääni ja minun omia unelmiani. Kaikki mitä tein oikeastaan löysi motiivinsa minusta. Elämäni ei eronnut millään tavalla maailman elämästä mutta tämä ei mietityttänyt minua, sillä en nähnyt isoa eroa itseni ja seurakunta tovereiden elämän kanssa. Henkilökohtainen pyhyys ja hyvä hedelmä oli olematon. Muista, että kaiken tämän ohella minä lauloin silmät kyynelissä ylistyslauluja, puhuin ”kielillä”, ”profetoin”, vietin suurimman osan ajastani seurakunnassa ja jotkut jopa sanoivat minun olevan heidän hengellinen isoveli/mentori. Todellisuudessa en tuntenut Jumalaa ollenkaan, minulla oli vain omat tunteeni jotka määrittelivät Jumalan olevan yhtenä päivänä tätä ja toisena sitä. Sitten jotain oikeasti ihmeellistä tapahtui elämässäni.

Erään nuortenillan jälkeen istuutuessani bussiin laitoin kuulokkeet korville ja selailin YouTubea kunnes ”vahingossa” sormeni napsautti videota nimeltä ”The Shocking Youth Message – Paul Washer”. Bussi pysähtyi ja minä juoksin kämpille ja heitin takit ja kengät pois päältä. Laitoin oven kiinni, kumarruin lattialle ja itkin, itkin, ja itkin. Minä olin juuri kuullut mitä parannus, usko ja uusiluomus tarkoittavat. Minä en ollut kuullut nerokkaita lausahduksia tai vitsejä vaan minä olin kuullut tämän miehen saarnaavan jotakin sellaista mitä kukaan järkevä henkilö ei saarnaisi, jos tarkoituksena olisi saada kuulijat tuntemaan hyvältä. Tämä mies rakasti minua lävistämällä sydämeni ja rikkomalla väärän rauhan Jumalan Sanalla. Hän puhui siitä (Sanasta) niin kuin se olisi selkeä, varma, ja auktoriteettinen. Suurin pelkoni ei enää ollut menestynkö mallina, tuleeko minusta seuraava viileä Hillsong pastori vaiko Henkeä täynnä oleva parantaja. Jostain syystä mikään näistä ei tuon illan jälkeen ole kiinnostanut minua hetkeäkään vaikka näitä minulle useampaan otteeseen profetoitiin. Suurin pelkoni oli, että jos kuolisin nyt, Jumala sanoisi minulle: ”Minä en ole koskaan sinua tuntenut; mene pois minun tyköäni, sinä laittomuuden tekijä.”

Tahdotko vapaaksi synneistäsi?
Oi, veressä vain voima on ain!
Tullos, niin rauhan saat sieluhusi,
kun puhdistus veressä on.

Tahdotko voiton sä himoistasi?
Oi, veressä vain voima on ain!
Golgatan veri luo puhtahaksi,
ja varjelus veressä on.

Tuon illan jälkeen myös rakkauteni Raamattua kohtaan alkoi. Minä ahmin sen kannesta kanteen ja aloitin uudelleen. Minä löysin opettajia Paulin lisäksi, jotka saarnasivat aina vain Raamatusta kuten R. C. Sproul, Voddie Baucham, Alistair Begg, Sinclair Ferguson, Steve Lawson ja John MacArthur. Tänä aikana en ajatellut seurakuntani olevan eri mieltä näiden opettajien kanssa ja jatkoin palvelemista mutta tällä kertaa vapaana maailman menoista ja olin viimein tullut riippuvaiseksi Raamatusta. Pikkuhiljaa kuitenkin iloni koki kolauksia, sillä huomasin, että ihmiset ovat etääntyneet minusta ja minä heistä. He halusivat pelata fifaa ja minä puhua Jumalasta. Huomasin pian, että kuunnellessani saarnaa tuli minulle vähän väliä mieleen Raamatun paikkoja, jotka pakottivat minut sanomaan mielessäni: ”tuo ei ole totta, et voi opettaa noin”; ”tuo jae ei tarkoita mitä väität sen tarkoittavan, et voi kohdella Jumalan Sanaa näin huolimattomasti”. Ennen olin palvellut suurella ilolla, mutta nyt mielessäni oli liikaa vastaamattomia kysymyksiä. Lähestyin pastoreita ja kysyin raamatun perusteluja eri asioille, enkä saanut mitään mikä olisi vakuuttanut minut. Vähän ajan päästä ”ymmärsin”, että on olemassa muitakin kuin helluntailaisia ja luterilaisia (sarkasmi). Kuuntelemani opettajat olivat ”reformoituja” tai ”kalvinisteja”. Katsoin mitä nämä virallisesti uskovat ja en löytänyt mitään mitä en olisi aikaisemmin todennut Raamatun opettavan. Ihmisen radikaali turmelus oli ensimmäisiä totuuksia jotka omaksuin vain Sanaa lukiessa ja nyt olin vain saanut tiedon siitä miksikä näitä totuuksia kutsutaan teologian kielellä.

b753a273469ac4586c97813557149e62

Bethelin, Hillsongin, Todd Whiten, seurakunta-historiani vaikutus ja omat kokemukseni kuitenkin edelleen olivat saaneet minut ajattelemaan, että nämä sessationisti kalvinistit ovat oikeassa muussa, mutta he ovat väärässä koskien armolahjoja. Olin oppinut suojautumaan kaikelta kritiikiltä, mutta ennen pitkää uskaltauduin kuuntelemaan väittelyjä ja lukemaan toisen puolen kirjallisuutta. Verratessani näitä kahta Raamatun valossa (erityisesti 1. Kor. 12-14) ja katsoen liikkeiden hedelmää ja sitä missä niiden fokus on, minun täytyi yhtenä päivänä todeta, että minä olen sessationisti – minä haluan olla sessationisti. Tämä johti edellistäkin surullisempiin tunteisiin istuessani seurakunnassa ja välillä ajattelin kaiken olevan helpompaa, jos voisin palata ajassa taaksepäin kun pystyin palvella täydellä ilolla ilman, että Raamatun pitäisi jatkuvasti muistuttaa asioiden päälaellaan olemisesta. Tämän jälkeen luin Lutherin kertomuksen ja tajusin, että syy tälle kaikelle on se, että minun mieleni on Jumalan Sanan vankina, enkä minä voi tehdä muuta kuin seistä sen päällä. Aivan varmasti minun teologiassani on virheitä, mutta voit nyt kysyä itseltäsi, että mikä saisi itserakkaan, maallisia unelmia tavoittelevan, ihmisten suosiosta riippuvaisen nuoren pojan yhtäkkiä hylkäämään kaiken tämän? Tiesin, että minusta ei enää koskaan voi tulla pastoria helluntaiseurakuntaan opillisten asioiden tähden ja tämä satutti, sillä en tietänyt pystyisinkö tekemään ilolla mitään muuta? Oma veikkaukseni on Pyhän Hengen kaikkivaltiaassa työssä antaa uusi sydän ja uudet prioriteetit.

Pian sain ilmoituksen, että minun pitää etsiä uusi asunto ja ”sattumalta” päätin muuttaa pois Helsingistä, valitsin summassa jonkin kaupungin ja päädyin viikon päästä Jyväskylään. Halusin levätä teologisesti, sillä olin masentunut ja ajattelin olevani täysin yksin. Halusin lukea ja käydä kaikki mahdollisuudet sille, että olisin väärässä ja voisin palata ilolla palvelemaan helluntaiseurakuntaan. Pian kuitenkin ympärilleni löytyi toisia reformoituja ja joidenkin kuukausien jälkeen aloitimme raamattupiirin joka on viimeisen 4 kuukauden aikana kasvanut uusien henkilöiden ilmestyessä viikosta toiseen ihmisten halutessa kuulla Jumalan Sanaa ja yksin Jumalan Sanaa. Jumala on ollut uskollinen ja antanut minulle kaiken tarvittavan. Minulla on ilo ja rauha joka ei järky.

Olen reformoitu ja olen sessationisti. En ole tässä kirjoituksessa tehnyt eksegeettistä todistusta sessationismin raamatullisuudesta, halusin vain kertoa, että sessationistin elämä voi olla täynnä iloa, rauhaa, toivoa, uskoa, ja rakkautta Pyhää Henkeä kohtaan. Näinä aikoina olen kokenut enemmän Pyhän Hengen läsnäoloa kuin koskaan silloin kun puhuin siansaksaa. En enää koe huonoa omaatuntoa kun jätän rukoilematta sairaan puolesta vaan koen huonoa omatuntoa kun jätän saarnaamatta evankeliumin. Muistutan, että sessationistit uskovat ja tietävät Jumalan parantavan tänä päivänä. He uskovat Jumalan tekevän ihmeitä. He uskovat Jumalan voivan vaikuttaa viidakossa olevan evankelistan puhumaan kielellä jota hän ei ole ennen harjoitellut. Me kuitenkin sanomme, että ne ”lahjat” jotka ovat esillä karismaattisessa liikkeessä, eivät täytä kriteereitä ollakseen Uuden Testamentin kuvailemia lahjoja, vaan ovat niiden jäljittelyjä.

Kuulen usein, että Raamatunopetus on tärkeää ja sitä pitäisi lisätä, mutta tähän ei tarvita kalvinismia tai sessationismia. Minun kokemukseni perusteella se tarvitaan, tämän sanojat kun eivät kuitenkaan sitä yksinkertaisesti tarjoa, sillä he eivät ymmärrä Sola Scripturan tärkeyttä ja implikaatioita. Painopiste on kokemuksessa, relevanttisuudessa ja järjestelmällinen saarnaaminen (kirja kirjalta & jae jakeelta) ei ole normi. Nuortenillat ovat ihmiskeskeisiä, eivät jumalkeskeisiä ja tämän takia jos menet kysymään kymmeneltä ihmiseltä, että mikä on evankeliumi? saat todennäköisesti eri vastauksen. En myöskään hyväksy argumenttia karismaattisuuden puolesta, joka kuuluu näin: “Tarvitsemme Sanan ja Hengen” sillä Henki ei ikinä ole erossa Sanasta, vaan missä on Sanaa kunnioittava opetus, siellä on aina Henki.

Myös karismaattisessa seurakunnassa käyneenä johon kuuluu satoja jäseniä, aina katuevankeliointi päivän tultua meitä on parhaimmillaan ollut ehkä 7 tai 8 henkilöä? Ja suurin osa, joskus kaikki ovat kalvinisteja? Miksi 95-99% jäsenistä eivät aktiivisesti osallistu katuevankeliointiin? Etteivät vain sattuisi ajattelemaan, että pelkkä evankeliumi ja pelkkä Jumalan Sana ilman tehosteita ei olisikaan Jumalan voima pelastukseen? (Room. 1:16). Nykyään metodi on saada ihmiset seurakuntarakennuksen sisälle kaikilla houkuttimilla, mutta minkäänlaista halua mennä itse ulos ei tunnu löytyvän. Raamatullinen sessationismi ja kalvinismi ovat antaneet minulle suuremman todellisuuden Jumalan voimasta, pyhyydestä, rakkaudesta, armosta ja nämä totuudet ovat pakottaneet minut kadulle. Ennen suurin ihme jonka tiesin oli henkilön ala-selän parantuminen. Nyt tiedän suurimman ihmeen olevan se, että Jumala pelastaa kuolleen syntisen.

Sessationisti tai karismaattinen, toivon, että meidän molempien elämä osoittaisi Pyhän Hengen todellisen työn johtavan aina Jumalan Kirjoitetun Sanan rakastamiseen.  Kaanonin suljettua monet ovat kuolleet sen tähden, että me voisimme lukea omalla kielellämme tätä Kirjaa, jonka Jumalan Henki kirjoitti ihmisten kautta 1500 vuoden ajan. Pidätkö tätä siunausta toissijaisena ja luuletko, että on järkevää sanoa: ”Tämä ei riitä”?

b59f74f40e107ba4546ba85d4642cf60

On meillä aarre verraton,
se kalliimpi on kultaa.
Myös jalokivi kallein on
sen rinnalla vain multaa.
Näin suuren lahjan taivaasta
me saimme omaksemme,
sanansa Herra Jumala
kun antoi aarteeksemme.

Kun ruoste, koi ja aika syö
muun kaiken säälimättä,
kun usein päättyy ihmistyö
valmiiksi ehtimättä,
kun maa ja taivas häviää
ja aika loppuu kerran,
silloinkin horjumatta jää
tuo pyhä sana Herran.

Jos Herran sanaan turvasit
muun turvan pettäessä,
jos sanan suojaan pakenit
maailman myrskytessä,
niin löysit paikan siunatun,
saa sydän siellä rauhaa,
sataman löysit suojatun,
ei siellä myrskyt pauhaa.

Kuin vesilintu lahdella
käy alle veden pinnan
ja huuhdottuaan sulkansa
taas nostaa puhtaan rinnan,
niin puhdistuu myös henkemme
sanassa kirkkahassa
ja liikkuvansa tuntee se
olossaan oikeassa.

Siis kiitos, armon Jumala,
nyt lakkaamatta aivan,
kun Sinä meille sanassa
osoitat tietä taivaan.
Ken nyt köyhä, rikas ken
sanasi saatuansa!
Sen kalliin aarteen jokainen
saa pitää omanansa.
– Burkhard Waldis 1553

Kirjasuositukset:

Palmer Robertson – The Final Word

Sinclair Ferguson – The Holy Spirit

B. B. Warfield – Counterfeit Miracles

Iain H. Murray – Pentecost – Today?

John MacArthur – Vierasta Tulta

Samuel Waldron – To Be Continued? Are the Miraculous Gifts for Today?

Peter Masters – The Healing Epidemic

John MacArthur – Charismatic Chaos

Wayne Grudem – Systematic Theology (hänen argumentit karismaattisuuden puolesta itsessään hyvä todiste sessationismin puolesta)

Artikkelit:

Thomas Schreiner – Why I Am a Cessationist 

Tom Pennington – The Case for Cessationism Stands

Is Cessationism Biblical? What is a Cessationist?

One thought on “Sessationisti täynnä Pyhää Henkeä

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s