Lankeemus

Synnin alkuperä (ihmisten keskuudessa) löytyy historiallisesta tapahtumasta jota kutsumme lankeemukseksi. Synti itse alkoi enkelien piirissä ennen kuin se vaikutti ihmiseen. Kun Jumala oli luonut ihmisen, käärme lähestyi naista. Kirjoitukset identifioivat käärmeen Saatanan, enkelien kapinan johtajan kanssa (Ilm. 12:9, 14-15; 20:2). Genesis narratiivi kuvaa heidän keskusteluaan näin:

Mutta käärme oli kavalin kaikista kedon eläimistä, jotka Herra Jumala 
oli tehnyt; ja se sanoi vaimolle: “Onko Jumala todellakin sanonut: ‘Älkää syökö kaikista paratiisin puista’?” Niin vaimo vastasi käärmeelle: “Me saamme syödä muiden puiden hedelmiä paratiisissa,
mutta sen puun hedelmästä, joka on keskellä paratiisia, on Jumala sanonut: ‘Älkää syökö siitä älkääkä koskeko siihen, ettette kuolisi’.” Niin käärme sanoi vaimolle: “Ette suinkaan kuole; vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niinkuin Jumala tietämään hyvän ja pahan”. Ja vaimo näki, että siitä puusta oli hyvä syödä ja että se oli ihana katsella ja suloinen puu antamaan ymmärrystä; ja hän otti sen hedelmästä ja söi ja antoi myös miehellensä, joka oli hänen kanssansa, ja hänkin söi. Silloin aukenivat heidän molempain silmät, ja he huomasivat olevansa alasti; ja he sitoivat yhteen viikunapuun lehtiä ja tekivät itselleen vyöverhot. Ja he kuulivat, kuinka Herra Jumala käyskenteli paratiisissa illan viileydessä. Ja mies vaimoineen lymysi Herran Jumalan kasvojen edestä paratiisin puiden sekaan.
Mutta Herra Jumala huusi miestä ja sanoi hänelle: “Missä olet?” Hän vastasi: “Minä kuulin sinun askeleesi paratiisissa ja pelkäsin, sillä minä olen alasti, ja sentähden minä lymysin”. Ja hän sanoi: “Kuka sinulle ilmoitti, että olet alasti? Etkö syönyt siitä puusta, josta minä kielsin sinua syömästä?”
Mies vastasi: “Vaimo, jonka annoit olemaan minun kanssani, antoi minulle siitä puusta, ja minä söin”. Niin Herra Jumala sanoi vaimolle: “Mitäs olet tehnyt?” Vaimo vastasi: “Käärme petti minut, ja minä söin.”
(1. Moos. 3:1-13)

Ensimmäiseksi Saatana kyseenalaisti Jumalan sanan. Tämänlainen kyseenalaistaminen on todistettavasti kaiken synnin juuri. Eevan vastatessa, mitä Jumala oli puhunut, korjaten Saatanaa tämän vääristäessä Jumalan sanaa; Saatana käänsi Jumalan sanan päälaelleen sanoen: ”Ette suinkaan kuole.” Hän antaa ymmärtää, että Jumala pitelee Eevalta siunausta jonka tämän pitää saada. Eeva kääntyy pois ajattelemasta Jumalan sanaa ja alkaa ajattelemaan autonomisesti. Hän seuraa omia aistejaan huomaten kielletyn hedelmän hyvät puolet. Tämän jälkeen hän jo syntisesti ajattelee näiden hyvien puolien olevan riittävä oikeutus tämän hedelmän syömiseksi tottelemattomuudessa Jumalalle. Hän syö ja antaa osan siitä miehelleen. Vaikka Adam selkeästi oli paikalla tämän keskustelun aikana, hän ei harjoittanut puhdasta johtajuutta vaimonsa ylitse, vaan seurasi vaimoaan syntiin. Kun Jumala kohtaa heidät, Eeva syyttää käärmettä ja Adam syyttää Eevaa. Lopullisesti hän syyttää Jumalaa, joka antoi Eevan hänelle vaimoksi: ”Vaimo, jonka annoit olemaan minun kanssani”.
Lankeemuksen ytimessä oli henkilökohtaisen suhteen sekoitus joka tuotti sekasortoa/hajaannusta. Se oli yritys kääntää luomisjärjestys päälaelleen. Jumalan järjestyksessä Hän on ylin auktoriteetti. Adam on käskynalainen auktoriteetti, jolle Eevan kuuluu olla alamainen (Efe. 5:22). Yhdessä, Adam ja Eeva ovat käskynalainen auktoriteetti eläinten ylitse. Kuitenkin lankeemuksessa nainen alistuu eläimelle, mies alistuu vaimolle ja molemmat heistä pyrkivät olemaan Jumalan säädösten ja valintojen tuomareita.

Monet ovat kyseenalaistaneet lankeemuksen historiallisuutta ja tämän kuuluu olla erottava tekijä. Tämä tapahtui, Adam ja Eeva ovat historiallisia henkilöitä perustuen UT:n viittauksiin, etenkin Adamin ja Kristuksen rinnastukseen. Moni näistä viittauksista liittyy lankeemukseen. ”Sillä niinkuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa.” 1. Kor. 15:22. Niin kuin kaikki joita Adam edusti kuolevat synnissä yksin hänen syntinsä tähden, niin myös kaikki ne, joita Kristus edusti elävät yksin tämän kuuliaisuuden tähden (Room. 5:12-21).
Joko synti oli osa ihmisen luontoa alusta saakka tai se tuli osaksi sen jälkeen, kun Jumala oli jo asettanut ihmisen luonnon, historiallisessa tapahtumassa. Ensimmäinen vaihtoehto jättää meidät ilman toivoa. Mutta kun kerran synti tuli maailmaan ja ihmiseen historiallisen tapahtuman kautta, on toisen tapahtuman mahdollista kääntää tämä niin, että Raamatun lupaus siitä, että kun meidät kirkastetaan (Room. 8:29-31), olemme paljon täydellisempiä kuin Adam kaikessa viattomuudessaan, kykenemättömiä ja haluttomia mihinkään pahaan.

Jumalan vastaus lankeemukseen
Jumala lankeemuksen jälkeen kuulustelee käärmettä, naista ja miestä antaakseen tuomionsa. Hänen tuomionsa oli tämä:

”Ja Herra Jumala sanoi käärmeelle: “Koska tämän teit, kirottu ole sinä kaikkien karjaeläinten ja kaikkien metsän eläinten joukossa. Vatsallasi sinun pitää käymän ja tomua syömän koko elinaikasi. 
Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän.”
Ja vaimolle hän sanoi: “Minä teen suuriksi sinun raskautesi vaivat, kivulla sinun pitää synnyttämän lapsia; mutta mieheesi on sinun halusi oleva, ja hän on sinua vallitseva”.
Ja Aadamille hän sanoi: “Koska kuulit vaimoasi ja söit puusta, josta minä kielsin sinua sanoen: ‘Älä syö siitä’, niin kirottu olkoon maa sinun tähtesi. Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi siitä koko elinaikasi; orjantappuroita ja ohdakkeita se on kasvava sinulle, ja kedon ruohoja sinun on syötävä. Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu. Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman.” Ja mies antoi vaimolleen nimen Eeva, sillä hänestä tuli kaiken elävän äiti. Ja Herra Jumala teki Aadamille ja hänen vaimollensa puvut nahasta ja puki ne heidän yllensä. Ja Herra Jumala sanoi: “Katso, ihminen on tullut sellaiseksi kuin joku meistä, niin että hän tietää hyvän ja pahan. Kun ei hän nyt vain ojentaisi kättänsä ja ottaisi myös elämän puusta ja söisi ja eläisi iankaikkisesti!” Niin Herra Jumala ajoi hänet pois Eedenin paratiisista viljelemään maata, josta hän oli otettu.” 
1. Moos. 3:14-23.

Kuten odottaisimmekin, Jumala julistaa kiroukset jokaiselle kolmelle. Yllättävästi näiden kirousten joukossa on myös siunauksia. Kirous Saatana-käärmeelle on lupaus, että hänen ja ihmisen välillä on oleva vihollisuus. Tämä on siunaus ihmiselle, sillä Jumala myös sanoo, että tulee päivä jolloin eräs todellisesti ihminen murskaisi käärmeen pään ja käärme pistää tätä kantapäähän. Tämä oli ensimmäinen messiaaninen lupaus, jonka Jeesus Kristus täytti vihan poistavassa sijaiskärsimyksessään ristillä.
Jumala kiroaa naisen kivulla lastensynnytyksessä. Siunaus kuitenkin on, että lastensynnytys tulisi olemaan mahdollista. Jumala kirosi naisen myös halulla hallita aviomiehensä ylitse ja saada tämän paikka päänä, mutta siunaus (jos käytetty oikein) kuitenkin on, että tämä rooli edelleen olisi miehen.
Jumalan lupaus ”päivänä jona siitä syöt, sinä olet totisesti kuoleva” ei ollut välitön fyysisesti, mutta se oli välitön hengellisesti jokaiselle ihmiselle Jumalan uudestisynnyttävän armon ulkopuolella. Jumala kiroaa myös miehen halun työn tekemiseen tämän tullessa voimia vaativaksi ja rasittavaksi. Mutta tässäkin on siunaus, sillä tämä työ kuitenkin tuottaisi hedelmää ja niin hän voi tuottaa perheellensä tarvittavan, jotta myös lastensynnyttäminen voisi jatkua.

Näemme myös pelastuksen yksin uskon kautta olevan heti Jumalan tapa vanhurskauttaa. Adam ei nimennyt vaimoansa ”kuolemaksi”, vaan hän kutsui häntä Eevaksi, ”elämän-antaja”. Adam uskoo Jumalan lupaukset, että Eeva tuo maailmaan eläviä lapsia ja että yksi niistä toisi pelastuksen kuolemasta. Samoin, kun Eeva synnyttää Kainin, hän sanoo: ”Minä olen saanut pojan Herran avulla” 1. Moos. 4:1. Adam ja Eeva molemmat osoittivat uskonsa Jumalan lupaukseen ja niin tiedämme, että Jumala pelasti heidät.
Jumala kuitenkin vielä hääti Adamin ja Eevan puutarhasta ja kielsi heitä palaamasta. He vaeltaisivat ympäriinsä, mutta Jumalan käsky täyttää maa ja alistaa se pysyy voimassa (1. Moos. 9:1-7). Heidän pakolaisuudessaan ja vaelluksessaan he kuitenkin saivat Jumalalta uskon pelastuksen lupaukseen. He kertoivat lapsilleen uhrin tarpeellisuudesta ja heidän kolmannen poikansa Seetin ja tämän pojan Enosin aikana syntyi uskovien yhteisö: ”Siihen aikaan ruvettiin avuksi huutamaan Herran nimeä.” 1. Moos. 4:26.

Myöhemmin katsomme lankeemuksen erityistä vaikutusta luonnolliseen ihmiseen – totaalinen kyvyttömyys/radikaali turmelus.

Kirjasuositus: Terry Mortenson PH. D. – Searching for Adam 

Saarnasuositus: R. C. Sproul – What is Evil & Where Did it Come From

 

 

 

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s