Uskovan liitto Kristuksen kanssa

ROOMALAISKIRJE LUKU 6:3-4

Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut? Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman

Jae 3
”Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?” Näissä jakeissa Paavali aloittaa selittämään ensimmäisen 2 jakeen merkitystä. Hän kertoo mitä meidän liittomme Kristuksen kanssa merkitsee, miten tämä tapahtui ja mitä siitä seuraa? Toisin sanoen, mitä tarkoittaa, että me olemme Kristuksessa Jeesuksessa? Synnin hallintavallan kuolema uskovissa voidaan selittää ainoastaan tällä totuudella. Kysymällä ”Vai ettekö tiedä” ( ἀγνοεῖτε) Apostoli tekee selväksi, että se mitä hän nyt sanoo, on osa kristinuskon alkeita. Hän ei ollut vieraillut Rooman kristittyjen luona tai saarnannut heille, eikä hän ollut istuttanut sinne seurakuntia, mutta hän silti olettaa, että jokainen kirjeen lukija tietää mistä hän puhuu. Paavali ikään kuin pyytää anteeksi sitä, että hän joutuu muistuttamaan heitä tästä totuudesta: ”Ettekö oikeasti muista? Ettekö te ymmärrä?”. Sen valossa, mitä Rooman kristittyjen kuuluisi tietää uskovan liitosta Kristuksen kanssa, kristityn pysyminen/eläminen synnissä on mahdotonta. Kuinka moni meidän aikanamme ymmärtää tämän opin? Kuinka moni meistä on löytänyt turvan ja lohdutuksen vailla vertaa tästä totuudesta silloin, kun olemme epäilleet omaa pelastustamme? On surullista, että moni kristitty ajattelee, että tämä oppi on ainoastaan tarkoitettu niille, jotka ovat kasvaneet uskossa pitkän aikaa? Paavali kuitenkin tekee selväksi, että tämä on kristinuskon ensimmäisiä asioita, joka meidän kuuluu ymmärtää.

Tämän totuuden tuominen myös esille evankelioinnissa on ehdotonta, sillä evankeliointi ei ole ainoastaan: ”Tule Kristuksen luokse, tee parannus ja usko häneen”. Pelastusopin ytimeen kuuluu se totuus, että minut otetaan pois Adamista, että en enää ole synnin orja, vaan kuollut sen hallintavallalle. Minut on liitetty Kristukseen, minä olen hänessä ja kaikki siunaukset, jotka minä saan, minä saan vain sen tähden, että minä olen hänessä.
Kaikki kristityt uskovat siihen, että meidät on liitetty Kristukseen, mutta todella suuri määrä heistä ei ajattele Roomalaiskirjeen lukua 6 puhuessaan tästä, vaikka tämä on koko Paavalin pelastusvarmuus opetuksen ytimessä. Toiset sen sijaan, jotka tiedostavat tämän opin, ovat vakavasti erehtyneet siinä, miten tämä yhteys saavutetaan, sillä he ovat väärinymmärtäneet Paavalin seuraavat sanat kasteesta: ”Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?” Lloyd-Jones kommentoi: ”Kun luet näitä jakeita Roomalaiskirjeen luvun 6 alussa, mikä on päällimmäisenä mielessäsi? Onko se aina ollut sinun liittosi Kristuksen kanssa, vai onko se ollut kaste? Se ei ole yhtään kaukana traagisesta, jos mielessäsi on päällimmäisenä vesi kaste. Kaste on tärkeä, kaste on käsky, jota täytyy noudattaa, mutta älä mene Roomalaiskirjeen kuudenteen lukuun todistaaksesi sitä. Kirjoituksissa on monta paikkaa, jotka opettavat sitä selkeästi. Voit keskustella ja väitellä siitä muista teksteistä, mutta älä tästä.” Nämä ovat kovia sanoja, mutta eivät vailla perustaa. Minä uskon, että se kaste, josta Paavali puhuu todellisesti liittää meidät Kristukseen, mutta tämä ei ole vesikaste, niin kuin pian näemme.

Sakramentaalinen näkökulma näistä jakeista, josta mm. roomalaiskatoliset, anglikaanit ja luterilaiset pitävät kiinni väittää, että vesikasteen suorittaminen todellisesti liittää ihmisen Jeesuksen Kristuksen yhteyteen. Georg Stöckhardt (1842-1913), luterilainen teologian tohtori, professori ja eksegeetti, tämän kirjeen selitysteoksessaan väittää: ”Kun olemme kastetut Kristukseen, se tarkoittaa, että kasteessa on luotu suhde meidän ja Kristuksen välille ja meidät on liitetty Jeesuksen Kristuksen kanssa yhteen ja asetettu hänen yhteyteensä… Kaste ei sulje pois evankeliumia eikä evankeliumi kastetta. Jumala on säätänyt ja asettanut nämä kummatkin armonvälineet, sekä sanan että kasteen sakramentin. Kasteen mainitseminen on erityisesti paikallaan silloin, kun kristittyjä muistutetaan heidän kristityntilansa alkamisesta. Kasteen kautta meistä on näet tullut kristittyjä. Kaste on alkamisen sakramentti.” Puhuessaan lapsikasteesta hän sanoo: ”Sellaisia lapsia ja alaikäisiä, jotka eivät vielä voineet käsittää sanaa, ja kastettuja lapsia oli sen sijaan jo kaikkialla ensimmäisissä kristillisissä seurakunnissa. He tulevat pelkän kasteen kautta sen toimittamisella Kristuksen ja hänen kuolemansa yhteyteen.” Vaikka hänen teoksensa sisältää paljon hyvää, ovat nämä kommentit miltei raivostuttavia.

Raamatussa on enemmän puhuvia aaseja kuin lapsia, jotka ovat kastettuja tai jakeita, jotka käskevät meitä kastamaan lapsia. Sen sijaan meillä on useita jakeita, jotka käskevät meitä kastamaan ainoastaan niitä, jotka uskovat. Kaikkia vesikaste jakeita tutkiessamme voimme todeta, että kasteen tarkoitus on todistaa todellisuudesta, joka on jo tapahtunut. Uusi liitto ei ole niin kuin vanha liitto ja tämän tähden ympärileikkausta vanhan liiton aikana ei voida käyttää mallina uuden liiton merkille. Me menemme kasteelle, sillä meidät on yksin uskon kautta liitetty Adamista Kristukseen. Me emme mene kasteelle, jotta meidät liitettäisiin Kristukseen, vaan siksi, että me näytämme julkisesti sen, mitä on jo tapahtunut.

Toinen näkökulma on suuren Charles Hodgen. Hän kirjoittaa: ”Paavali ei opeta, että kasteen sakramentti turvaa sielun uudestisyntymisen. Tämä on täysin Kirjoituksia ja kokemusta vastaan… Hän tarkoittaa, että ne jotka ovat kastetut myös uskovat sen, mitä he tunnustavat ja ovat mitä julistavat olevansa (tämän tähden heidän olisi ristiriitaista elää synnissä).” Toisin sanoen Paavalilla on mielessä meidän kaste ”valamme”, että me julistimme uskomme ja kielsimme synnin elämän. Tullessaan alamaiseksi käskylle mennä kasteella, henkilö tekee julkisen kannanoton, mutta tällä ei ole mitään tekemistä jakeemme kanssa. Paavali ei painota sitä mitä me olemme tehneet, tunnustaneet tai ajatelleet. Hän painottaa sitä, mikä on liittänyt meidät Kristukseen?

Stöchardt on oikeassa siinä, että tämä kaste, josta Paavali puhuu todellisesti liittää meidät Kristukseen, mutta on väärässä väittäessään tämän olevan vesikasteen sakramentti. Hodge taas on oikeassa siinä, että vesikaste ei tee sitä, mitä Stöchardt väittää, mutta väärässä luodessaan kuvan, että Paavalin tarkoittama kaste ei todellisesti liitäkään meitä kristukseen. Mikä on siis oikea ymmärrys?

Paavali ei puhu vesikasteesta. Jos tulkitsemme tämän jakeen tarkoittavan vesikastetta, meidän täytyy uskoa, että ihminen pelastuu vesikasteen avulla. Tämä on ristiriidassa edellisten lukujen kanssa. Jos vesikaste todella liittäisi meidät Kristukseen, minkä takia Paavali puhuisi kasteesta tähän sävyyn: ”Onko Kristus jaettu? Ei kaiketi Paavali ole ristiinnaulittu teidän edestänne? Vai oletteko te kastetut Paavalin nimeen? Minä kiitän Jumalaa, etten ole kastanut teistä ketään muita kuin Kirspuksen ja Gaiuksen, niin ettei kukaan saata sanoa, että te olette minun nimeeni kastetut. Kastoihan tosin Stefanaankin perhekunnan; sitten en tiedä, olenko ketään muuta kastanut. Sillä Kristus ei lähettänyt minua kastamaan, vaan evankeliumia julistamaan.” 1 Kor. 1:13-17. Apostoli ei halveksi kastetta, mutta ei anna sille keskeistä roolia, joka sille tämän (sakramentaalisen) tulkinnan kanssa kuuluisi.

Ne jotka dogmaattisesti ajattelevat kasteen tarkoittavan aina vesikastetta syyllistyvät yliyksinkertaistamiseen ja tietynlaiseen idiotismiin, johon Lutherkin syyllistyi koskien ehtoollista. Hän ei voinut kuunnella Kalvinia, vaan itsepintaisesti toisti: ”Tämä on minun lihani ja vereni”. Jeesus sanoi myös olevansa ovi, mutta emme kuitenkaan erehdy ajattelemaan meidän oviamme häneksi. Joka tapauksessa me näemme Uudessa-Testamentissa selkeästi, että kaste ei aina viittaa vesikasteeseen. Esimerkiksi Israelin sanotaan saaneen ”kasteen Moosekseen pilvessä ja meressä.” 1 Kor. 10:2. Tämä luonnollisesti tarkoitti, että Israel kastettiin/siirrettiin Mooseksen auktoriteetin alaisuuteen, mutta meidän tapauksessamme meitä ei ainoastaan ole liitetty Kristuksen auktoriteetin ympäristöön, vaan häneen itseensä! Mikä kaste tämän saisi aikaan? Vastaus löytyy 1 Korinttolaiskirjeen luvusta 12:13: ”sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki me olemme saaneet juoda samaa Henkeä.” Miten meidät on siis liitetty Kristuksen ruumiiseen? Pyhä Henki on kastanut meidät siihen! Tämä ei ole kaste Pyhällä Hengellä, vaan kaste, jonka Pyhä Henki suorittaa. Kaste, jossa Pyhä Henki siirtää meidät Adamista Kristukseen. Jakeen 5 sanat ”hänen kanssaan yhteenkasvaneita” tukee myös tätä ymmärrystä, että Paavalilla ei ole mielessä vesikaste.

Lloyd-Jones tarjoaa vielä vahvan lisä argumentin sanoessaan: ”Apostoli sanoo Galatalaiskirjeessä 2:20: ’minut on ristiinnaulittu Kristuksen kanssa, ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa; ja minkä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, hänen, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni.’ Tässä sinulla on sama oppi, mutta kastetta ei mainita. Sen tähden, koska vesikaste ei saavuta tätä yhteyttä, se ei tuota sitä.” Meidät, jotka olemme uskoneet Kristukseen Jeesukseen, on pysyvästi upotettu Kristukseen Jeesukseen uskon hetkellä. Vesikaste on vertauskuva tästä ja sen tähden se pitää suorittaa upottamalla kokonaan veteen, muutoin se ei kuvaa oikein uskovan yhteyttä Kristuksen kanssa hänen kuolemassa ja ylösnousemuksessa.
Vaikka moni sanoisi, että kaste ei ole teko, se on sitä. Kaste ei ole niin kuin usko, sillä Jumala antaa ja vaikuttaa uskon hengellisesti kuolleessa syntisessä. Kasteen taas voi ottaa kuka tahansa uudestisyntymätön. Se joka on lihassa ei voi miellyttää Jumalaa, mutta jos vesikaste liittää meidät Kristukseen täytyy tämän olla mieluisaa Jumalalle ja uudestisyntymättömillä on kyky tehdä sitä, mikä miellyttää Jumalaa. Fyysinen ei voi liittää hengelliseen.

Paavali painottaa uskovan liittoa Kristuksen kanssa, johon Pyhä Henki kastaa uskon hetkellä. Paavali sanoo tämän kasteen todellisesti liitäneen meidät ”hänen kuolemaansa”. Koska uskova on Kristuksessa kaikki mitä Jeesukselle tapahtui, tapahtui hänelle. Uskova on Kristuksen kuolemassa, elämässä ja kaikessa mikä on Jeesuksen. Uskova on kokonaan Kristuksessa juuri nyt, niin kuin hän kerran oli kokonaan Adamissa. Muista mitä Apostoli sanoi luvussa 5 ja tämän tulkinnan totuudenmukaisuudesta ei ole kysymystäkään. Koska meidät on liitetty Kristukseen, me emme voi olla synnissä.

Jae 4
”Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.” Apostoli osoittaa, että kun meidät on kerran upotettu Kristukseen, me olemme haudatut hänen kuolemaansa. On päivänselvää, että kuolema on ennen hautaamista, joten miksi Paavali sanoo, että meidät on haudattu hänen kuolemaansa? Paavalin sanoja ei ole vaikea ymmärtää, sillä me todellisesti kuolimme synnille ja niin meidät haudattiin Kristuksen kuolemaan, jota seurasi hänen hautaamisensa. Pyhän Hengen suorittaman kasteen hetkellä meidät liitettiin Adamista Kristukseen tarkoittaen sitä, että me tulimme osalliseksi kaikesta siitä mitä Kristus on kokenut. Paavali sanoo, että meidät on haudattu (συνετάφημεν), sillä hautaus on kiistaton osoitus todellisesta kuolemasta. Kristuksen hautaaminen on todiste siitä, että Hän kuoli ristillä. Kristus teki kaiken sen mitä hänen täytyi tehdä lain alaisena, mutta kun Hän kuoli – hän voitti vapauden hänen maanpäällä olleista rajoitteista (joiden alle Hän itse myöntyi) ja ennen kaikkea hänen suhteensa syntiin tuli päätökseen. Tämä on erittäin tärkeä muistaa. Me tiedämme, että Kristus tuli synniksi meidän edestämme (2 Kor. 5:21), jotta meistä tulisi Jumalan vanhurskaus. Kun Kristus kuoli suhteestaan syntiin, mekin kuolimme. Tämä on objektiivinen fakta, joka on täysin riippumaton meidän kokemuksestamme. Jokainen kristitty on haudattu synnin vallalta ja hallinnalta. Tämän viimeistään todistaa Paavalin seuraavat sanat: ”että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.” Meidät haudattiin Kristuksen kuolemaan tiettyä tarkoitusta varten ja tämä tarkoitus löytyy Kristuksen ylösnousemuksesta.

Tutkikaamme tätä. Apostoli sanoo, että Isän kirkkaus herätti Kristuksen kuolleista. Muualla raamatussa luemme, että Pyhä Henki herätti Kristuksen kuolleista (Room. 8:11) ja toisaalla näemme Kristuksen itse sanovan nämä kuuluisat sanat omasta elämästään: ”Minulla on valta antaa se, ja minulla on valta ottaa se jälleen; sen käskyn minä olen saanut isältäni.” Joh. 10:18. Tämä todistaa kolminaisuudesta, kun Isä toimii, Poika ja Henki toimivat, sillä Herra Jumala on yksi (5. Moos. 6:4).
Luemme myös Apostolien teoissa luvussa 2:24 Pietarin sanat: ”Hänet Jumala herätti ja päästi kuoleman kivuista, niinkuin ei ollutkaan mahdollista, että kuolema olisi voinut hänet pitää.” Kuinka ihmeellistä tämä onkaan! Luimme luvussa 5:21, että: ”synti on hallinnut kuolemassa” Synti ei ylety kuolemaa pidemmälle, kaikesta voimastaan huolimatta, synti ei pysty hallitsemaan kuolemaa laajemmalle. Pietari jatkoi saarnaansa lainaten Psalmia 16: ”Sillä Daavid sanoo hänestä: ’Minä näen alati edessäni Herran, sillä hän on minun oikealla puolellani, etten horjahtaisi. Sentähden minun sydämeni iloitsee ja kieleni riemuitsee, ja myös minun ruumiini on lepäävä toivossa; sillä sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan etkä salli Pyhäsi nähdä katoavaisuutta.” Apt. 2:25-27. Mikä suhde on Kristuksen ylösnousemuksella siihen vastalauseeseen, jonka Paavali toi julki jakeessa 1? Miten Kristuksen ylösnousemus vaikuttaa siihen, että Kristitty ei voi olla synnissä? Vastaus on siinä, että koska me olemme nousseet hänen kansaan: ”Pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman”!

Ymmärtäessämme, että Kristus syntyi lain alle (Gal. 4:4) ja täytti sen meidän edestämme niin, että kun Hän ei enää ole ylösnousemuksessaan lain alla, mekään emme enää ole. Hän on lunastanut meidät lain alta (Gal. 4:5). Meidän herramme ei enää ole synti, vaan armo. Me olemme orjia Kristukselle, emmekä synnille. Tämän tähden me vaellamme uudessa elämässä, meillä ei ole muuta mahdollisuutta, sillä me olemme orjia tälle uudelle elämälle, joka ei hallitse laittomuuden, vaan vanhurskauden kautta (Room. 5:21).  Tämä on kaikki mitä Paavali yrittää sanoa. Me olemme Kristuksessa! Kristuksessa ei ole pimeyttä, eikä pimeys hallitse hänessä ja jos me olemme hänessä ei se voi hallita meitäkään! Katso mitä Paavali kirjoittaa tästä kolossalaisille: ”häntä, joka on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan.” Kol. 1:13; ”Sillä hänessä asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti, ja te olette täytetyt hänessä, joka on kaiken hallituksen ja vallan pää, ja hänessä te myös olette ympärileikatut, ette käsintehdyllä ympärileikkauksella, vaan lihan ruumiin poisriisumisella, Kristuksen ympärileikkauksella: ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala, joka herätti hänet kuolleista.” Kol. 2:9-12; ”Jos te siis olette herätetyt Kristuksen kanssa, niin etsikää sitä, mikä on ylhäällä, jossa Kristus on, istuen Jumalan oikealla puolella. Olkoon mielenne siihen, mikä ylhäällä on, älköön siihen, mikä on maan päällä. Sillä te olette kuolleet, ja teidän elämänne on kätkettyinä Kristuksen kanssa Jumalassa… Älkää puhuko valhetta toisistanne, te, jotka olette riisuneet pois vanhan ihmisen tekoinensa ja pukeutuneet uuteen, joka uudistuu tietoon, Luojansa kuvan mukaan.” Kol. 3:1-3, 9, 10. Huomaatko? Meidät on herätetty Kristuksen kanssa ja tämän tähden me haluamme etsiä sitä, mikä on ylhäällä. Meidän mielemme haluaa olla keskittynyt siihen, mikä on ylhäällä, sillä me olemme kuolleet pimeydelle! Me emme tule kuolemaan, vaan me olemme kuolleet kerran ja lopullisesti synnin vallalle. Kun meidät siirrettiin Adamista Kristukseen, meistä tuli uusi luomus: ”Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso uusi on sijaan tullut.” 2 Kor. 5:17 Se aika jolloin me olimme synnissä ja sen vallassa on kadonnut.

Tiivistettynä Paavali on sanonut, että meidät on liitetty Kristukseen. Tämän liiton tähden me olemme kuolleet hänen kanssaan ja nousseet uuteen elämään hänen kanssaan. Kun meidät liitettiin Kristukseen, vanha ihmisemme kuoli ja meistä tuli uusi luomus. Koska me olemme uusi luomus me voimme ja tahdomme vaeltaa uuden luontomme mukaan. Tämän tähden ajatus Kristitystä, joka eläisi synnissä on mahdotonta! Me muistamme, että uskova voi langeta syntiin, sillä uskovan liha ruumista ei ole vielä lunastettu, mutta kun uskova ymmärtää, että hän ei enää ole synnin orja hän huomaa synnin tekemisen ristiriitaisuuden uuden luontonsa kanssa ja siten hän ei elä tai antaudu sille. Synnissä eläminen on mahdotonta myös sen tähden, että Jumala Henkensä kautta pyhittää meitä sitä päivää varten jolloin meidän liha ruumiimmekin lunastetaan ja kirkastetaan ja sen tähden nämä sanat ovat totta jokaisesta kristitystä: ”Hän, joka on alkanut teissä hyvän työn, on sen täyttävä Kristuksen Jeesuksen päivään saakka.” Fil. 1:6. Eläisikö kristitty siis synnissä? Pois se! Hänet on kastettu Kristukseen Jeesukseen ja tämä tekee koko ajatuksen mahdottomaksi.

Yhteenveto
Paavali ei puhu vesikasteesta, vaan kasteesta, jossa Pyhä Henki liittää kristityn Kristukseen ja tämän kuolemaansa. Tässä kuolemassa synnin valta on katkaistu (3). Koska uskova on Kristuksessa, on hän osallinen kaikesta siitä mitä Kristus on tehnyt ja kokenut ja tällä hetkellä on. Kristityn liitto Jeesuksen kanssa on syy sille, että uskova ei voi elää synnissä (4).

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s